Follow us on Twitter
Neljä kaverusta istuutuivat keskustelemaan vahvuuksistaan, heikkouksistaan ja työnhakuun liittyvistä kokemuksistaan.
Oppiarvot ja työkokemus eivät ole ainoita työnhaun valttikortteja. Pauliina, Susanna, Eero ja Annaleena istuivat alas pohtimaan oman osaamistaan ja ammatinvalintaa. Eero: – Olen jotenkin aina ollut kauhean kateellinen niille, jotka tietävät jo yläasteella haluavansa esimerkiksi lääkäriksi. Lukion loppupuolella he tietävät jo haluavansa silmälääkäreiksi. Opinnoistani varmaan huomaa, että en tiedä mitä tarkalleen ottaen haluan tehdä. Olen kuitenkin tyytyväinen nykyisiin töihini. Muut nyökyttelevät ympärillä. Kahvilaan saapuneet Pauliina, Susanna, Eero ja Annaleena ovat kaikki eri aloilla opiskelevia nuoria, joilla on työkokemuksen tai opintojen lisäksi kokemusta myös järjestöistä ja vapaaehtoistyöstä. Kenenkään koulutus ei anna suoraviivaista urapolkua yhteen ammattiin, vaan mahdollisuuksia on monia. Susanna: – Pidän siitä, että yhteiskuntatieteellinen antaa laajat valmiudet eri ammatteihin. En valmistu vain tarkkaan määriteltyyn ammattiin. Jos olet vaikka lääkäri, niin sitten todellakin olet se lääkäri. Silloin ammatillinen liikkumatila on pienempi. Annaleena: – Luotan, että lopullinen ammatinvalinta tulee jossain vaiheessa eri töiden ja kokemusten kautta. Osaaminen esiin ansioluettelossa Annaleenalla, Eerolla, Pauliinalla ja Susannalla on kaikilla kokemusta erilaisista luottamustehtävistä ja järjestötoiminnasta. Tutkintojen ja työkokemusten lisäksi myös järjestötoiminta kannattaa tuoda esiin työnhaussa. Esimerkiksi Eerolla on useampi luottamustoimi, joista yksi on Suomen Punaisen Ristin hallituksen varapuheenjohtajuus. Luottamustoimissa hän on myös palkannut ihmisiä erilaisiin tehtäviin. Eero: – Varsinkin isompien järjestöjen hallituksissa oppii paljon käytännön asioita esimerkiksi henkilöstöhallinnosta ja taloudesta. Monelle ainejärjestöt tai osakunnat ovat hauskanpidon lisäksi loistava paikka oppia. Pauliina: – Itse toimin ainejärjestön hallituksessa kulttuurivastaavana. Myös Eteläsuomalainen osakunta on ollut minulle todella tärkeä paikka harjoitella erilaisia asioita, varsinkin kun työkokemusta ei vielä oikein ole. Osakunnassa toimitaan paljon erilaisten ihmisten kanssa, koska kaikki ovat eri aloilta ja kaikilla on oma taustansa. Annaleena: – Itse olin viime vuonna Eteläsuomalaisen osakunnan fuksivastaava. Moni ajattelee, että toimenkuva koostuu vain opiskelijabileiden järjestämisestä. Oikeasti tehtävässä oli kyse ihmisten tuomisesta yhteisöön. Tutkinto ei ole osaamisen tae Kaikki ovat sitä mieltä, että nopea valmistuminen ei takaa onnea. He uskovat, että järjestöissä ja työelämässä vietetyt vuodet ovat antaneet lisää näkemystä ja valmiuksia omaan työhön. Susanna: – Olen 30-vuotias hakiessani syksyllä töitä. Kuuden kuukauden harjoittelua Suomen suurlähetystössä Kööpenhaminassa lukuun ottamatta minulla ei ole alan työkokemusta. Toisaalta olen opiskellut kaksi kandia ja yhden maisterin, joten en koe, että myöhäinen valmistuminen on suuri miinus työmarkkinoilla. Samoilla linjoilla on myös Pauliina, joka kokee elämänkokemuksen tärkeäksi jo työnsä kannalta. Pauliina: – Onko se sitten parempi, että valmistun maisteriksi kolmessa vuodessa, mutta en ole nähnyt tai kokenut mitään opintojen ulkopuolella. Koen, että minun on pakko tehdä koulun lisäksi myös muita asioita oppiakseni kohtaamaan ihmisiä työssäni. Eero: – Onneksi epämuodollisen pätevyyden merkitys rekrytoinnissa on taas korostumassa. Valmiuksia työelämään saa koulutuksen lisäksi monesta muustakin asiasta. Annaleena: – Se kai riippuu myös alasta. On aloja, joissa nopeaa valmistumista pidetään merkkinä motivaatiosta ja siitä, että haluat alalle mahdollisimman nopeasti. Susanna: – Opiskelujen etenemiseen saattaa vaikuttaa sekin, että voi olla varma työllistymisestään. Suhdanneherkemmillä aloilla saattaa olla turvallisempaa lykätä valmistumistaan, jos työllistyminen näyttää epävarmalta. Yksilöi ansioluettelo työpaikan mukaan Eero: – Olen sitä mieltä, että jokaiseen haettavaan työhön pitää tehdä ansioluettelo erikseen. Jos hakisin jotain viestintäalan töitä, niin painottaisin työ- ja järjestökokemustani. Toisaalta jos pyrkisin esimerkiksi asianajotoimistoon, niin toisin opintojani enemmän esille. Kaikki ovat yksimielisiä siitä, että harrastukset ja luottamustoimet kertovat ainakin aktiivisuudesta. Susanna: – Harrastusten ja luottamustoimien kirjaaminen ansioluetteloon osoittaa, että on vapaa-ajallaankin aktiivinen. Harrastusten listaa ei kannata suotta venyttää keksimällä itselleen harrastuksia normaaleista asioista. Kaikki eivät harrasta origameja tai taekwondoa. Eero: – Eikö ulkoilun ja lukemisen ilmoittaminen harrastukseksi tavallaan kerro myös siitä, että ei oikein harrasta mitään? Kehitä huonot puolet hyviksi Pauliina: – Olen miettinyt paljon sitä, että kuinka työhaastattelussa kysyttyyn kysymykseen omista huonoista puolista tulisi vastata? Eero: – (naurahtaa) Moni kai yrittää jotenkin väkisin etsiä omista huonoista puolistaan ne parhaimmat. Kai aika harva sanoo, että olen todella epäluotettava ja kavallan rahaa. Veikkaan, että pikkutarkkuus ja perfektionismi ovat aika yleisiä työhaastattelussa sanottuja huonoja puolia. Annaleena: – Itse uskon, että työnantajat arvostavat rehellisyyttä omien huonojen puoliensa kanssa. Tärkeintä on osoittaa, että pyrkii niistä eroon. Eero: – Eihän siitä pääse yli eikä ympäri, että työhaastattelut ovat luonnottomia tilanteita. Ihmiset ovat usein huomattavasti pätevämpiä työhaastatteluissa kuin koko loppu-uransa aikana. Annaleena: – Ehkä kamalin työhaastattelukokemukseni oli lukioaikoina hakiessani kesätöitä. Olin todella jännittynyt ja aina avatessani suuni huomasin sanovani täysin luonnottomia asioita. Kehuin itseäni muun muassa aurinkoiseksi asiakaspalvelijaksi. Sitä toki olinkin, mutta en kai vaan osannut tuoda sitä uskottavasti ilmi. Susanna: – Veikkaan, että minun pitäisi mokata kerran oikein kunnolla työhaastattelussa, jotta haastattelut sujuisivat jatkossa rennommin.
Työhaastattelun viime hetket ovat tärkeät siinä missä ensivaikutelmakin. Haastattelun yleinen lopetuskysymys ”Mitä kysyttävää sinulla on meiltä?” on tilaisuutesi tehdä vaikutus ja jäädä mieleen.
Unelmatyöpaikan saamiseksi on loistettava haastattelussa. Retoriikan asiantuntija Jennie Gotsis antaa seitsemän vihjettä itseluottamuksen kasvattamiseksi ja mahdollisuuksiesi kasvattamiseksi.
Tässä kerromme, miten työnhakijan vaatteiden värit voivat vaikuttaa haastattelutilanteessa työnantajaan.
Lounashaastattelu antaa työnantajalle mahdollisuuden testata työnhakijan sosiaalisia taitoja. Älä säikähdä – seuraa vain neuvojamme ja asia on pihvi.
Haluatko tietää jo ennen haastattelua, mitä kysymyksiä sinulle tullaan esittämään? Tai nähdä unelmatyöpaikkasi saaman arvion tai millaista palkkaa sinun pitäisi pyytää?
Perhesuunnitelmat, puoluekanta tai asevelvollisuus – nämä eivät työnantajalle kuulu. Jungle.fi keräsi työhaastattelun kielletyt kysymykset.
Harmittaako jokin juttu, joka tapahtui haastattelun aikana? Pahempaakin on sattunut! Pomot ja henkilöstövastaavat paljastavat merkillisimmät rekrytointimuistonsa.
Näiden neuvojen avulla selviät case-testistä, persoonallisuustestistä ja syvähaastattelusta.
Seuraavassa on muutamia kysymyksiä, joita haastattelussa kannattaa esittää, sekä esimerkkivastauksia, jollaisia kuullessasi sinun kannattaa unohtaa kyseinen työpaikka.
Seuraavassa on lueteltu seitsemän asiaa, joita amerikkalaisen Wetfeet-urasivuston mukaan ei koskaan saisi sanoa työhaastattelussa.
Kuinka kertoa itsestään työhaastattelussa? Charlotte Hågårdin neuvojen avulla vältät tukalat tilanteet.
Haastattelumokat eivät koskaan ole hyvä juttu, mutta ne eivät välttämättä pilaa koko työnhakuprosessia.
Lue miten muutat toisen ihmisen käsityksiä sinusta.
Rehellisyys maan perii - myös työhaastattelussa.